top of page
HBO-1915-16_6866.jpg

Orkesterin historiaa

Soittimisto: Prima-, sekunda-, altto-, basso- ja kontrabassobalalaikat, prima-, altto- ja bassodomrat, harmonikat ja lyömäsoittimet. Orkesterilla on lisäksi kansanomaisia puhaltimia ja venäläisiä kanteleita eli gusleja, kuten siipimäinen kantele sekä klaviatuurikoneistollinen pöytäkantele.

Helsingin balalaikkaorkesterin historia juontaa alkunsa Karjalan kannakselle, mm. Raivolaan, jossa asui paljon venäläisiä. Balalaikkaorkesterin perustajajäseniä olivat mm. veljekset Vasilij ja Nikolaj Andrejev, L. Britvin, A. Pavlinov ja veljekset G. ja V. Lugas. Nimi oli tuolloin Helsingin Isovenäläinen orkesteri (Хельcингфорский Великорусский оркестр). Ensimmäisinä kahtena vuotena orkesteria johti N. I. Blažkov. Vuosina 1912-15 orkesteria

johti N. I. Suhonijev ja P. P. Moškirev-Lehto. Viimeksimainittu mainittu toimi johtajana vuoteen 1920.

Ensimmäisen maailmansodan aikana osa soittajista joutui rintamalle, mutta orkesteri jatkoi toimintaansa johtajanaan A. I. Nikiforoff konsertoimalla mm. sotasairaaloissa. Soittajat olivat aluksi kaikki venäläisiä. Nimi muutettiin vuonna 1920 Helsingin balalaikkaorkesteriksi. Johtajaksi tuli A. F. Brenner. Hän oli soittanut Vasilij Andrejevin orkesterissa prima domraa vuosina 1914-18. Brennerin toimikausi jäi lyhyeksi, sillä varsin pian hän perusti oman balalaikkayhtyeen.

Kapellimestarina toimi vuosina 1921–1938 Aleksandr Gobert, ja hänen jälkeensä Vladimir Andrejev. Molemmat olivat toimineet myös venäläisen laulukuoron johtajina, joten yhteistoimintaa oli kuoron kanssa. Gopertin aikana orkesteri kasvoi 60 soittajaan ja uusia soittajia tuli nuoriso-orkesterista. Pianisti George De Godzinski (1914-1994) oli usein Helsingin balalaikkaorkesterin kapellimestarina. Teatteriryhmän, kuoron ja orkesterin

yhteistyönä esitettiin oopperakatkelmia ja operetteja. Merkittävä vieras 1930-luvulla oli laulajatar Nadežda Plevickaja. Orkesteri ja kuoro esiintyivät yhdessä mm. Tallinnan radiossa ja laulujuhleilla Narvassa vuonna 1937 ja Petserissä vuonna 1939. Toiminta keskeytyi toisen maailmansodan vuoksi ja jatkui vuonna 1945.

Kitaransoiton uranuurtajana tunnettu Ivan Putilin (1909-1997) soitti balalaikkaa jo nuorena. Putilin soitti eri yhtyeissä mandoliinia, balalaikka ja domraa. Helsingin balalaikkaorkesteriin Putilin liittyi 1920-luvun alussa. Orkesterin solistina hän soitti mm. Vasilenkon konserton balalaikalle. Putilin soitti Helsingin kaupunginorkesterissa kontrabassoa ammatikseen. Putilinin yhteistyö Helsingin balalaikkaorkesterin kanssa jatkui läpi hänen elämänsä.

Vuonna 1956 Helsingin balalaikkaorkesterin kapellimesteriksi tuli Peter Mirolybov (1918-2004). Hänen aikanaan Helsingin balalaikkaorkesteri sai nuotteja ja soittimia Neuvostoliitosta. Orkesterin toiminta ja ohjelmisto ei ollut kuitenkaan poliittista. Helsingin balalaikkaorkesterin täyttäessä 50 vuotta saatiin Neuvostoliitosta tähtivieraita kun solistiksi tulivat Gnessinien akatemian professori balalaikkataiteilija Pavel Nečeporenko ja Bolšoj-teatterin laulusolisti Valentina Levko.

Mirolybov oli monipuolisesti mukana musiikkielämässä, säveltäjänä, sovittajana ja mm. Uspenskin katedraalin mieskuoron johtajana. Hänen sävellyksiään ovat mm. Konsertto domralle ja balalaikkaorkesterille, Musiikkitunnelmia ja Suomalainen sarja sinfoniaorkesterille. Helsingin balalaikkaorkesterilla ja Helsingin Liikennelaitoksen Mieslaulajilla oli yhteistyötä Mirolybovin aikana. Orkesterin vakituisena solistina lauloi tenori Yrjö Pavloff . Hän lauloi myös mm. Suomen venäläisten Kimara Kvartetissa, jota Mirolybov myös johti. Helsingin balalaikkaorkesterin kanssa esiintyi edelleen myös pianisti George de Godzinsky joka teki paljon yhteistyötä Ivan Putilinin kanssa mm. radion viihdeorkesterin kanssa. Toisinaan kapellimestarina toimi myös Peter Mirolybovin poika Aleksej Mirolybov.

Vuosina 1985-93 kapellimestarina toimi Albina Parkkonen, joka perusti myöhemmin oman orkesterinsa Kalinkan. Hänen jälkeensä tuli Margarita Yli-Nissilä orkesterin ohjaajaksi vuoteen 2001 asti. Yli-Nissilän jälkeen taiteelliseksi johtajaksi nimitettiin Olli Knuth. Hän oli tullut balalaikansoittajaksi orkesteriin vuonna 1989. Knuth oli jo Yli-Nissilän aikana käytännössä vastannut nuoteista ja ohjelmistosta. Primabalalaikan soittajista oli välillä pulaa. Taitavana soittajana ja soitonopettajana Knuth sai orkesteriin enemmän primabalalaikansoittajia.

Orkesterin järjestämillä kursseilla 1990-luvulla oli balalaikansoiton opettajana balalaikkavirtuoosi Mihail Danilov. Hänen jälkeensä opetusta on antanut Aleksandr Kutšin ja Andrej Demidov.

Vierailevana kapellimestarina on vuodesta 2001 lähtien toiminut Pietarin kulttuuri- ja taideakatemian orkesterijohdon professori Viktor Akulovitš. Hänen vaimonsa Flora Akulovitš on antanut opetusta domransoitossa. Viktor Akulovitš toimii Pietarissa myös perustamansa Skomorohi-yhtyeen taiteellisena johtajana. Hän on mukana vierailevana kapellimestarina Helsingin balalaikkaorkesterin levyllä Taru Venäjästä.


 

Helsingin balalaikkaorkesterilla on monivuotinen yhteistyö Jaroslavlilaisen Jevgenij Agejevin ja hänen johtamansa kunnallisen Struny Rusi -kansansoitinorkesterin kanssa. Vuonna 2005 orkesteri täytti 95 vuotta ja toimi isäntänä Helsingin kansainvälisillä balalaikkafestivaaleilla. Vieraita oli Ruotsista, Tanskasta ja Venäjältä. Sibelius-Akatemian juhlasalissa kuultiin yli

sadan soittajan orkesteria, jota Agejev johti.


 

Helsingin balalaikkaorkesteri toimii vireänä ja on saanut useita taitavia solisteja. Ohjelmistossa on sekä uutta, että perinteistä venäläiselle kansansoitinorkesterille sovitettua ja sävellettyä musiikkia. Helsingin balalaikkaorkesteri antaa koulutusta venäläisten kansansoittimien soitossa. Toimintaan kuuluvat opinto- ja konserttimatkat ulkomaille ja yhteistyö eri puolilla maailmaa sijaitsevien balalaikkaorkestereiden kanssa. Orkesteri on

esiintynyt kotimaan ohella Venäjällä, Ruotsissa, Virossa ja Portugalissa, jossa toisella konserttimatkalla vuonna 2006 oli mukana pietarilaisia ammattimuusikoita. Keväällä 2007 Olli Knuth johti orkesteria Kööpenhaminan kansainvälisillä balalaikkafestivaaleilla. Syksyllä 2007 Helsingin balalaikkaorkesteria ryhtyi johtamaan harmonikkataiteilija Gennadij Klykov, jolla on Venäjänä federaation arvostetun kulttuurityöntekijän arvonimi (Заслуженный работник культуры Российской Федерации).

Helsingin balalaikkaorkesteri toimii Helsingin itäisen kansalaisopiston puitteissa ja on avoin kaikille halukkaille. Valtaosa orkesterin soittajista on nykyisin suomalaisia.
 

Helsingin balalaikkaorkesterin 100-vuotisjuhlakonsertti oli Finlandia-talolla 17.4.2010. Vierailijoina olivat kapellimestari Viktor Akulovitš Pietarista sekä Andrei Gorbatšov (balalaikka) ja Aleksandr Tsygankov (domra) Moskovasta. Mukana oli myös helsinkiläinen Kullervo-kuoro. Helsingin balalaikkaorkesterin juhlavuoden suojelija tasavallan presidentti Tarja Halonen ja hänen puolisonsa valiokuntaneuvos Pentti Arajärvi kunniottivat konserttia läsnäolollaan. Halonen kiitti konsertista vielä kutsumalla orkesterin johtajan Gennadi Klykovin vieraaksi Linnan juhliin 2010.

5a19de89-a895-4997-9a31-c10363cfc432.JPG

2010-luvulla orkesteri on julkaissut kaksi CD-levyä. Helsingin balalaikkaorkesteri 100-vuotta -levy julkaistiin 17.3. 2013 Savoy-teatterissa pidetyssä konsertissa. Levylle on koottu vanhoja säilyneitä äänityksiä alkaen vuodesta 1929. Lisäksi levyllä oli live-äänityksiä juhlakonsertista sekä erikseen levyä varten konsertin jälkeen nauhoitettuja kappaleita. 25.10. 2015 julkaistulla levyllä Bellman ja balalaikka kuullaan Carl Mikael Bellmanin kappaleiden uusia ja vanhoja suomennoksia Oskari Nokso-Koiviston laulamana ja balalaikkaorkesterille sovitettuna. Uusista suomennoksista vastaa levyn tuottajana toiminut Tuomas Rosberg.


 

Orkesteri on konsertoinut jatkuvasti sekä suomessa että ulkomailla. Matkoja on ollut Viroon, Venäjälle Tverin alueelle sekä Petroskoihin ja kotimaan konserteista voidaan mainita esimerkiksi esiintymiset Taidekeskus Salmelassa, (solistina Mari Palo), yhteiskonsertit Mäntsälän mieskuoron, mieskuoro Könsikkäiden sekä HYMSK-kuoron kanssa, yhteiskonsertti Jaakko Laitinen & Väärä raha -yhtyeen kanssa sekä vuosittaiset konsertit Vuotalolla,

jossa orkesteri harjoittelee.


 

Orkesteri soitti myös 25.3. 2016 esitetyssä MTV3:n Pop´n Roll -ohjelmassa.


 

Teksti: Kari Dahlblom ja Pentti Yrjänäinen

Let’s Work Together

Get in touch so we can start working together.

  • Facebook
  • Twitter
  • LinkedIn
  • Instagram

Thanks for submitting!

bottom of page